Puurohiutaledispenseri

by on 13/12/2016

Jo monta vuotta olen syönyt töissä lounaaksi kaurapuuroa. Aluksi annostelin puurohiutaleet joka aamu kotona pilttipurkkiin, josta ne sitten kumosin lautaselle. Prosessi kehittyi siten, että siirsin puurohiutalepaketin töihin ja annostelin hiutaleet siellä (OMG). Sinällänsä homma toimi ja puuro täytti mahan, mutta olisi paljon hauskempaa mikäli puurohiutaleet saisi purkkiin automaattisesti tai ainakin puoliautomaattisesti. Ajatus puurohiutaledispenseristä alkoi hiljalleen kypsyä.

Laitteen käytön pitäisi olla yksinkertaista; painetaan vain nappia jolloin puurohiutaleet siirtyvät purkkiin. Kun hiutaleet loppuvat, pitäisi täytön olla helppoa. Pienen tuumailun jälkeen, päädyin sellaiseen ratkaisuun, että hiutalepaketista leikattaisiin pohja auki ja se tulisi dispenserin päälle. Siitä hiutaleet siirrettäisiin sähkömoottorin ja ruuvin avulla pilttipurkkiin. Aluksi dispenseri toimisi suoraan napista, eli siinä ei olisi mitään älyä, mutta myöhemmin se voisi annostella oikean määrän hiutaleita purkkiin. Eipä muuta kuin 3D-mallinnusohjelma tulille ja piirtämään.

Pyörittele 3D-mallia Autodeskin sivuilla!

Alaosassa oleva musta mötikkä on sähkömoottori alennusvaihteella. Siihen on taas kiinnitetty ruuvi, joka kuljettaa hiutaleet yläpuolelta olevasta suppilosta. Yläpuolen suppilo on mitoitettu Eloveenapaketille. Ruuvin tulostin ABS:llä ja muut osat on PLA:ta. Ruuvin putki on valmista 40mm muoviputkea. Ruuvin on tulostettu kahdessa puolikkaassa, jotka liimasin Asetonilla.

Ensimmäinen testi puurohiutaleilla:

Tässä vaiheessa en vielä huomannut, että moottori oli aivan liian alitehoinen hiutaleiden siirtämiseen.  Maalasin kaikki osat Eloveenansinisellä, jota sattui löytymään Bauhaussista 🙂

Tässä kuva alaosasta. Oikealla (alitehoinen) sähkömoottori + alennusvaihteet. Legopalikat pitävät moottoria paikoillaan, kun tuli pieni mitoitusvirhe.

Seuraavaksi olikin sitten totuuden hetki avaamattomalla Eloveenapaketilla, mutta ongelmat alkoivat heti kun laitoin paketin dispenseriin. Hiutaleet pakkautuivat tiiviisti, eikä moottori jaksanut työntää niitä ulos. Tästä johtuen hiutaleet tulivat todella hitaasti, mikä vesitti koko dispenserin ideaa. Toisekseen moottorin ja ruuvin välinen liitos ei kestänyt vääntöä ja meni rikki, joten koko projekti sai jäädä hetkeksi odottamaan uutta insipraatiota. Puurot saivat siis siirtyä pilttipurkkiin entiseen malliin.

Pari viikkoa sitten otin projektin taas esille. Kaivoin moottorivarastosta tehokkaamman moottorin kunnon alennusvaihteella. Samalla printtasin myös uuden ruuvin, jonka nousu olisi paljon suurempi. Kuvassa yläpuolella on uusi ruuvi ja alapuolella vanha. Uusi, ”harvempi” ruuvi kuljettaa hiutaleita vanhaa ruuvia tehokkaammin.

Uuden moottorin ja ruuvin takia jouduin avartamaan hiutaleiden ulostuloaukkoa, koska se tuntui hidastavan hiutaleiden ulostuloa. Seuraavassa videonpätkä uudella moottorilla ja ruuvilla.

Ongelmaksi muodostuu nyt se, että hiutaleita jää ruuvin päähän ja ne varisevat siitä lattialle/pöydälle. Napin tilalle voisi laittaa kaksisuuntaisen vipukytkimen, jolloin ruuvin pyörimissuunnan voisi kääntää. Tätä täytyy kokeilla ehkä seuraavaksi. Mikäli viimeisten hiutaleiden ongelma selviää tuolla, niin teen uuden suppilon ulostuloon, jolloin hiutaleet saa ehkä osumaan pilttipurkkiin 🙂 Samalla voisi rakentaa ohjauselektroniikan, joka annostelee aina saman määrän hiutaleita.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *